Iso-iso-isovanhemmat

Johanna Abrahamintytär (20.2.1862 - 11.9.1946)

Koskisen suku

Vanhimmat tiedot Koskisen suvusta menevät 1800-luvun alkuun, jolloin syntyi Anders Andersson (3.9.1806 - 16.4.1867), vai mahtoiko olla Antti Antinpoika. Sitä eivät rippikirjat kerro, koska ne olivat siihen aikaan vain ruotsinkielisiä. Anders hallitsi Anttilan torppaa, joka kuului Yttilässä sijaitsevaan Porran tilaan.

Anders meni naimisiin Anna Mattsdotterin, myöh.Anttila (10.1.1815 - 1.3.1876) kanssa. Vihkimispäivää ei ole löytynyt, mutta luultavasti 1830-luvun alkupuolella, jolloin Anna oli vielä hyvin nuori, sillä heidän ensimmäinen lapsensa syntyi Annan ollessa vasta 17 -vuotias.

Heille syntyi yhteensä 7 lasta vuosina 1832 – 1857, Esther, Karolina, Gustaf, Fredrika, Anna Lovisa ja Anton Fredrik.

Esther muutti Kokemäelle, jonne hänet on haudattu. Karolina meni naimisiin ja hänen sukunimekseen tuli Hella. Fredrika meni naimisiin ja hänen sukunimekseen tuli Krooppila. Hän muutti Hämeenkyröön, jossa kuoli 88-vuotiaana. Anna Lovisa muutti Huittisiin, jossa hän kuoli vain 28-vuotiaana. Anton Fredrik muutti Karkkuun, jossa hän kuoli myös hyvin nuorena, vain 21-vuotiaana.

Gustaf eli Kustaa (4.4.1847 - 24.4.1912) on sitten meidän sukumme iso-isoisä. Toisissa rippikirjoissa hän esiintyy ruotsinkielisenä Gustaf Andersson ja toisissa taas suomenkielisenä nimellä Kustaa Antinpoika. Siinä vaiheessa, kun hän oli mennyt naimisiin ja ensimmäinen lapsi oli syntynyt, niin rippikirjoihin tuli merkintä myös sukunimestä, Koskinen. Mistä tämä nimi tulee, on vain arvailun varassa. Siihen aikaan nimiä vain yksinkertaisesti otettiin käyttöön. Voi olla, että sillä paikalla, jossa isovanhempamme asuivat, oli Kauvatsanjoessa pieni koski ja nimi saattaa periytyä siitä.

Kustaa työskenteli eri talojen renkinä. Hänestä löytyy monia merkintöjä mm. Jalonojan Eskolan tilalta, Rutunan tilalta, Heikkilän tilalta, Jallin tilalta, Massan tilalta, Ylhäisten tilalta eli Pappilasta ja Reikon tilalta. Reikon tila löytyi viimeisenä, vuodelta 1863.

Kustaa meni naimisiin Eva Lovisa Heikintyttären kanssa 8.12.1872 ja he saivat yhteensä 9 lasta vuosina 1873 – 1881. Kustaa eli suhteellisen iäkkääksi, 65-vuotiaaksi, sen sijaan vaimonsa Eva Lovisa eli hiukan vähemmän aikaa ja kuoli 58-vuotiaana.

Lapsista Juho Kustaa eli Kauvatsalla ja kuoli 45-vuotiaana, heti kansalaissodan päättymisen jälkeen elokuussa 1918. Tietoa ei ole, osallistuiko hän millään tavalla sotaan. Frans Evert syntyi pari vuotta Juhon jälkeen. Hän muutti 19-vuotiaana Kullaalle. Emma Lovisa muutti 16-vuotiaana Kokemäelle. Oskar Anselmi muutti sisarensa tavoin myös Kokemäelle 17-vuotiaana. August Nestor ehti elää vain 15 vuotta ja kuoli Kauvatsalla vuonna 1899. Kaarle Iivari asui tietojen mukaan niinikään Kauvatsalla ja kuoli myös hyvin nuorena, vain 18-vuotiaana. Wilho Arvo muutti myös Kokemäelle siskonsa Emma ja veljensä Oskar tapaan. Lapsista nuorin Yrjö Jalmari muutti Turkuun.

Kustaalla oli jo ennen avioliittoa suhde Mariana Erkintyttäreen (4.7.1834 - 29.3.1898). Mariana Erkintytär oli kotoisin Huittista ja työskenteli Ala-Reikon piikana, jossa myös Kustaa toimi renkinä. Heille syntyi kaksi lasta: Frans Oskar (meidän isoisämme) ja Fanny Maria, joka syntyi 11 vuotta myöhemmin. Kustaa oli vain 16 vuotias Frans Oskarin syntyessä, sen sijaan Mariana Erkintytär oli jo ehtinyt aikuisen naisen ikään, hän oli 29-vuotias. Fanny Maria syntyi Kustaan jo ollessa naimisissa Eva Lovisa Heikintyttären kanssa.

Isoisämme oli siis Frans Oskar Koskinen. Hän syntyi 2.5.1863 Kauvatsalla. Hänet kastettiin 2.6.1863, kummeina "Yttilä Garfvaren" eli nahkurimestari David Thomson ja vaimonsa Maria Kristina Johannadotter, Ala-Mikolan piika Maria Kristina Vallsongdotter ja Ylä-Mikolan renki Johannes Johansson.

Frans oli rippikirjojen mukaan Hyväsen työmies ja myöhemmin räätäli. Tietojen mukaan hän hyvin nuorena meni Turkuun, josta hän tuli takaisin Kauvatsalle 1886, eli 23-vuotiaana. Yhtenä mahdollisuutena on, että hän silloin olisi ollut Turussa räätälinopissa, mahdollisesti kisällinä. Muistitiedon mukaan pappa olisi ollut 1900-luvun alkupuolella ns. kiertävä räätäli eli hän kiersi talosta taloon ja tarjosi räätälin palveluja. Tällainen toiminta oli siihen aikaan varsin yleistä käsityöammateissa, mm. suutarit tekivät samalla tavoin työtään. Toki hän varmaan teki räätälintöitä myös kotonaan.

Frans meni naimisiin Johanna Abrahamintyttären kanssa naimisiin 6.3.1891. Frans kuoli 5.11.1919 eli juuri kansalaissodan jälkeen, vain 56-vuotiaana. Kuolinsyystä ei ole mitään tietoa.

Isoäitimme Johanna Abrahamintytär os. Brax syntyi 20.5.1862 Tyrväällä Braxin perheen ainoana tyttärenä. Braxin suku on kotoisin Tyrväältä eli nykyisestä Sastamalasta. Braxin suvun tiedot yltävät aina 1600-luvulle asti.

Isoäitimme Johanna työskenteli Kiikassa piikana Syväjärven tilalla, kun he menivät naimisiin. Niin kuin siihen aikaan oli tapana, mummu hoiti pääasiallisesti perhettä, mutta hän oli myös kuuluisa paitojen tekijä, varsinainen paitamestari, joka kuulemma teki miesten ja naisten paitoja koko pitäjälle.

Tarina kertoo, että hän oli toimissaan varsin vikkelä ihan vanhuuteensa saakka, teki aktiivisti töitä 40-luvun alkupuolelle saakka. Hän eli leskenä yli 27 vuotta.

Viimeisinä elinvuosinaan hän dementoitui pahasti. Hän oli fyysisesti hyvässä kunnossa, mutta dementia sotki ajatukset ja päivittäiset askareetkin aika pahasti. Häntä oli lopulta pidettävä lukkojen takana, jotta hän ei olisi karannut omille teilleen.

Fransille ja Johannalle syntyi yhteensä 8 lasta:

 

Vasemmalta: Yrjö, Aino, Helmi, Arvi Lehtio, Martta ja Viljo

Yrjö Nikolai (1.1.1891 – 11.5.1902)
Lauri Gerhard (24.9.1893 – 27.9.1961)
Martta Lydia (23.5.1895 – 14.10.1959)
Aino Johanna (28.11.1896 – 15.1.1976)
Manda Katariina (28.11.1896 – 23.3.1913)
Helmi Maria (26.4.1899 – 7.9.1941)
Viljo Erik (17.7.1901 -31.1.1973)
Yrjö Oskari (15.2.1904 – 22.11.1959)

Isovanhempamme asuivat sillä paikalla, jossa tällä hetkellä sijaitsee Maijan talo. 
Frans Oskar kuoli 5.11.1919 ja Johanna 11.9.1946. Kummatkin on haudattu Kauvatsan kirkon hautausmaalle.  

Kiitos uusimpien sukuselvitysten ja internetistä löytyneiden tietojen, isoäitimme taustasta on selvinnyt vielä seuraavaa:

Isoäitimme isä oli Abraham Abrahamsson Brax(Lakkiniemi) syntyi 28.5.1815  Tyrväällä Liukolassa Braxin torpassa. Hän kuoli 13.1.1868, 52-vuotiaana keuhkotautiin.

Isoäitimme äiti oli Anna Elisabeth Henricsdotter os. Pirttimäki ja hän oli syntynyt 27.12.1823. Hän eli 68-vuotiaaksi ja kuoli 14.4.1892.

Isoäidillämme oli 8 vuotta vanhempi veli: Johan Henric Abrahamsson (syntynyt 6.4.1854). Johan-veli oli myöhemmin vaihtanut nimensä Braxista Inkiksi. Johan kuoli vain 42-vuotiaana Orivedellä.

Abraham Abrahamsson Braxin vanhemmat olivat Abraham Thomasson Brax  ja Lena Mattsdotter. Abraham Thomasson oli syntynyt 25.1.1775 Tyrvään Illokoskella ja hän kuoli tammikuun 1. Päivänä 1859, peräti 83 vuotiaana.  Lena Mattsdotter (2.12.1774 – 8.9.1886). Hänen syntymäpaikakseen oli merkitty Winkilä, Lihalan kylä. Alue kuuluu myös nykyiseen Sastamalaan. He saivat yhteensä 7 lasta. Abraham Thomasson meni naimisiin toisen kerran ensimmäisen vaimonsa kuoltua Johanna Henricsdotterin (8.3.1801 – 11.8.1846) kanssa ja he saivat 2 lasta, Johannan ja Wilhelmin.

Abraham Thomasson Braxin isä oli Tuomas Tuomaanpoika Grönlund (Seppä) (20.9.1747 – 18.5.1825). Hänkin syntyisin Tyrväälta Varilan kylästä. Hän oli naimisissa myös Tyrväältä Soinilasta kotoisin olevan Maria Pettersdotterin os. Tyrfström (30.6.1750 – 1787) kanssa. Maria eli vain 36-vuotiaaksi. He saivat 7 lasta. Tuomas Tuomaanpoika avioitui uudelleen Tyrvään Illokoskelta Anna Johansdotterin os. Höyly (15.2.1757 – 18.9.1807) kanssa. Tuomas ja Anna saivat 5 lasta.

Tuoman Tuomaanpoika Grönlundin (Seppä) isä oli Thomas Jöransson Seppä (1701 – 14.4.1758), syntyisin Tyrvään Kaukoilasta. Hän meni naimisiin tyrvääläisen Carin Johansdotterin (1716 – 13.12.1799) kanssa. He saivat yhteensä 7 lasta.

Thomas Jörensson Sepän isä oli Jören Jacobsson Seppä, joka oli naimisissa Carin Jörensdotterin kanssa. He saivat 2 lasta.

Sukututkimus päättyy tältä osin Jörenin isään Jacobiin, jonka syntymäaika lienee 1600-luvun puolivälissä.